Merkittävä askel kohti energiatehokkuutta
EU:n neuvosto ja parlamentti ovat päässeet alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta, mikä on merkittävä virstanpylväs pyrittäessä kohti kestävää, nollapäästöistä tulevaisuutta. Ehdotus on keskeinen osa ”Fit for 55”-pakettia, joka on linjassa kunnianhimoisen tavoitteen kanssa saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Rakennukset, jotka aiheuttavat yli kolmanneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, ovat jo pitkään olleet ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Uudistetussa direktiivissä asetetaan uusia ja kunnianhimoisempia energiatehokkuusvaatimuksia sekä uusille rakennuksille että peruskorjauksille kaikkialla EU:ssa. Tämä poikkeuksellinen sopimus on valmis muuttamaan energiankulutusta ja päästöjä, sillä se tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun energiaköyhyyden torjuntaan ja nopeuttaa edistymistä kohti ilmastoneutraaliutta.
Keskeiset tavoitteet ja päämäärät
Tämän uudistuksen kulmakivi on sitoumus tehdä kaikista uusista rakennuksista päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa nykyinen rakennuskanta päästöttömiksi rakennuksiksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä on rohkea mutta välttämätön askel kohti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Aurinkoenergia valaisee tietä
Sopimuksen artikla 9a, jossa keskitytään aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennuksissa, on merkittävä osa sopimusta. Tällä määräyksellä varmistetaan sopivien aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönotto uusissa rakennuksissa, julkisissa rakennuksissa sekä jo olemassa olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joita kunnostetaan. Aurinkoenergian tukeminen vastaa täydellisesti laajempaa näkemystä kestävistä ja uusiutuvista energialähteistä.
Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset (MEPS)
Energiatehokkuuden parantamiseksi sopimuksessa esitetään tiukat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuus ylittää 16 prosenttia huonoimman energiatehokkuuden omaavista rakennuksista, ja tavoitteena on, että vuoteen 2033 mennessä energiatehokkuus ylittää 26 prosenttia.
Asuinrakennusten korjaustavoitteet
Jäsenvaltioiden tehtävänä on varmistaa, että asuinrakennuskanta vähentää keskimääräistä energiankulutusta 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 20-22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Huomionarvoinen seikka on direktiivi, jonka mukaan 55 prosenttia energiankulutuksen vähennyksestä olisi saavutettava korjaamalla huonoimmin toimivia rakennuksia, mikä korostaa keskittymistä muutokseen.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen
Direktiivissä otetaan voimakkaasti kantaa fossiilisten polttoaineiden käyttöön rakennuksissa. Kansallisiin rakennusten korjaussuunnitelmiin sisällytetään etenemissuunnitelma tätä siirtymää varten, mikä vahvistaa entisestään sitoutumista kestäviin energialähteisiin.
Seuraavat askeleet
Vaikka väliaikainen sopimus on merkittävä saavutus, se odottaa nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston virallista hyväksyntää. Tämä merkitsee uutta aikakautta rakennusten energiatehokkuusdirektiiville ja luo edellytykset sille, että EU:n on määrä ottaa johtoasema kestävän rakentamisen käytännöissä.
Kestävien rakennuskäytäntöjen suunnitelma
Ehdotetut muutokset eivät ole pelkkiä lainsäädännöllisiä säätöjä, vaan ne ovat kattava suunnitelma EU:n tulevien rakennuskäytäntöjen uudistamiseksi. Koska rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä huomattava, tämä direktiivi on osoitus EU:n sitoutumisesta kestävän ja energiatehokkaan tulevaisuuden luomiseen. Odotamme innokkaasti näiden mullistavien toimenpiteiden virallista hyväksymistä, ja tämä on todellakin merkittävä päivä kansalaisillemme, taloudellemme ja planeetallemme. Matka kohti päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä on juuri ottanut valtavan harppauksen eteenpäin.